Matkaeväitä 2: "Selektiivinen kaukosäädin"

 Tänä vuonna olen saanut työskennellä yhteisöntaiteilijana Päijät-Hämeen keskussairaalan kahdella psykiatrisella osastolla. Itselleni tutuin ilmaisutapa on kuvataide, mutta tietystikään en voi olettaa kuvan tekemisen olevan ensisijainen valinta kaikille, joita työssäni kohtaan. Siispä onkin ollut antoisaa saada tutustua tyyppeihin, jotka ovat erityisen lahjakkaita esimerkiksi kirjallisesti.

Yhden sivun "mykkäsarjakuva" Selektiivinen kaukosäädin syntyi ideasta pyytää erästä potilasta kirjoittamaan kuvitettavakseni lyhyehkön jutun. En määritellyt mittaa enkä tyylilajia sen tarkemmin, mutta käsikirjoittajani päätti itse rajata tekstin yhden A4 -arkin mittaiseksi. Itse tarina kuulemma syntyi kuin itsestään ja sai muodon, jonka ajattelin parhaiten sopivan film noir -vaikutteiseksi sarjakuvaksi.

Kirsi Karppinen, tussi paperille, A3, 2021
Selektiivinen kaukosäädin, kopio alkuperäisestä käsikirjoituksesta, A4, 2021

Piirtäessäni sarjakuvaa, keskustelimme käsikirjoittajan kanssa tekemistäni valinnoista. Koska tarinassa ei oltu juuri kuvailtu esimerkiksi päähenkilön asuinympäristöä eikä ulkonäköä, jouduin tukeutumaan omiin pohdintoihini. Keskustelimme esimerkiksi päätöksestäni tehdä Autiokarin kahvinkeittimestä mutteripannu halvan kahvinkeittimen sijaan. Mietiskelimme, mitä kahvinkeittotavan valinta kertoo päähenkilön luonteesta ("Kauko Autiokare oli niitä miehiä, jotka nielivät kiukkunsa, kuin nielivät kahvinsa").

Päädyin tekemään sarjakuvaversion tarinasta "mykäksi", koska tuntui, ettei alkuperäisen tekstin monitasoisia merkityksiä ole mahdollista sovittaa siihen ilman, että jotain jää välttämättä pois.
Tähän mennessä, eli ennen tätä blogipostausta, Selektiivinen kaukosäädin on ollut vain osaston oman väen nähtävillä ja silloinkin alkuperäinen käsikirjoitus on erottamaton osa teosta.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Niin siis mistä olikaan kysymys?

Origamibarometri eli koko arvon parvi

Väri(s)tystä