Matkaeväitä 2: "Selektiivinen kaukosäädin"

 Tänä vuonna olen saanut työskennellä yhteisöntaiteilijana Päijät-Hämeen keskussairaalan kahdella psykiatrisella osastolla. Itselleni tutuin ilmaisutapa on kuvataide, mutta tietystikään en voi olettaa kuvan tekemisen olevan ensisijainen valinta kaikille, joita työssäni kohtaan. Siispä onkin ollut antoisaa saada tutustua tyyppeihin, jotka ovat erityisen lahjakkaita esimerkiksi kirjallisesti.

Yhden sivun "mykkäsarjakuva" Selektiivinen kaukosäädin syntyi ideasta pyytää erästä potilasta kirjoittamaan kuvitettavakseni lyhyehkön jutun. En määritellyt mittaa enkä tyylilajia sen tarkemmin, mutta käsikirjoittajani päätti itse rajata tekstin yhden A4 -arkin mittaiseksi. Itse tarina kuulemma syntyi kuin itsestään ja sai muodon, jonka ajattelin parhaiten sopivan film noir -vaikutteiseksi sarjakuvaksi.

Kirsi Karppinen, tussi paperille, A3, 2021
Selektiivinen kaukosäädin, kopio alkuperäisestä käsikirjoituksesta, A4, 2021

Piirtäessäni sarjakuvaa, keskustelimme käsikirjoittajan kanssa tekemistäni valinnoista. Koska tarinassa ei oltu juuri kuvailtu esimerkiksi päähenkilön asuinympäristöä eikä ulkonäköä, jouduin tukeutumaan omiin pohdintoihini. Keskustelimme esimerkiksi päätöksestäni tehdä Autiokarin kahvinkeittimestä mutteripannu halvan kahvinkeittimen sijaan. Mietiskelimme, mitä kahvinkeittotavan valinta kertoo päähenkilön luonteesta ("Kauko Autiokare oli niitä miehiä, jotka nielivät kiukkunsa, kuin nielivät kahvinsa").

Päädyin tekemään sarjakuvaversion tarinasta "mykäksi", koska tuntui, ettei alkuperäisen tekstin monitasoisia merkityksiä ole mahdollista sovittaa siihen ilman, että jotain jää välttämättä pois.
Tähän mennessä, eli ennen tätä blogipostausta, Selektiivinen kaukosäädin on ollut vain osaston oman väen nähtävillä ja silloinkin alkuperäinen käsikirjoitus on erottamaton osa teosta.





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Niin siis mistä olikaan kysymys?

Kuva
 Mikä ihmeen kulttuurihyvinvointi? Kulttuurihyvinvoinnilla (engl. art, health and wellbeing, creative wellbeing ) tarkoitetaan taiteen ja kulttuurin merkitystä osana hyvää elämää. Kokemus taiteen ja kulttuurin hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista on yksilöllisesti tai yhteisöllisesti jaettua. Henkilö voi olla samaan aikaan sekä tekijä osallistumalla taiteelliseen toimintaan että kokija pysähtymällä muun tekijän teoksen äärelle. Miksi se on tärkeää? Ihmisellä on tarve tulla kuulluksi ja kohdelluksi aktiivisena toimijana. Kulttuurin ja taiteen kautta identifioidumme osaksi jotakin itseämme suurempaa jatkumoa. Elämisen merkityksellisyys ei synny pelkästään passiivisesta olemassa olosta, muiden määrittelemästä suorittamisesta tai materiaalisesta yltäkylläisyydestä. YK:n ihmisoikeuksien julistus takaa jokaiselle ihmiselle oikeuden päästä osalliseksi kulttuurista ja taiteesta sekä tekijänä, että kokijana (Ihmisoikeuksien julistus, 27. artikla, 1948) Taide ja kulttuuri liittyvä...
Lue lisää

Origamibarometri eli koko arvon parvi

Kuva
Toteutimme kokemusasiantuntijan kanssa jokin aika sitten Päijät-Hämeen keskussairaalan psykiatrisella osastolla asiakastyytyväisyyskyselyn potilaiden parissa. Kokemusasiantuntija oli jo aikaisemmin todennut, että osastolla tavallisesti käytössä olevat asiakaspalautelomakkeet eivät oikein innosta niiden täyttämiseen, mikä näkyi vähäisessä palautteen määrässä. Osastolla hoidettavat potilaat kärsivät eriasteisista psykoottisista oireista, joten palautemenetelmänä itsekseen täytettävä lomake monimutkaisine kysymyksineen ei välttämättä ole helpoiten lähestyttävä väline kaikille potilaille tarttua. Päätimme siis kokemusasiantuntijan kanssa kokeilla toisenlaista tapaa. Päädyimme teemahaastatteluun jonka kysymykset kokemusasiantuntija valmisteli yhdessä osastonhoitajan kanssa. Kysymykset pyrittiin pitämään mahdollisimman selkeinä, sillä käsiteltävät asiat olivat merkittäviä osaston toiminnan kehittämisen kannalta. Haastattelut toteutettiin yksittäin tai pienissä ryhmissä, jolloin oli myös mahd...
Lue lisää

Väri(s)tystä

Kuva
 Värittämisestä tuli joitakin vuosia sitten muoti-ilmiö, kun kauppojen hyllyille ilmestyi niin kutsuttuja aikuisten värityskirjoja. Muistan, että jo silloin tuntui hassulta, että piti erikseen korostaa, että kyllä aikuisetkin voivat nauttia väreistä ja värittämisestä. Lapsethan ovat tämän jo kauan tienneet. Oikeastaan ero "aikuisten" ja "lasten" värityskirjoissa on hyvin pieni ja näkyy lähinnä kuva-aiheissa ja niiden monimutkaisuudessa.  Erityisen suosituiksi aiheiksi värityskirjoissa tulivat varsinkin mandalat. Mandalat ovat monimutkaisia, dekoratiivisia kuvioita, joissa erilaiset geometriset kuva-aiheet kiertävät usein kehämäisesti toisiaan muodostaen yleensä ympyrän tai kiekon. Mandaloiden tekemistä on käytetty varsinkin hindulaisessa ja buddhalaisessa perinteessä usein meditaation välineinä. Värityskirjoihin modernit ja maallistuneemmat, mandala-aiheet tulivat osana mindfullness- , eli tietoisuustaitoharjoitteita. Värittämisestä on todettu olevan apua ahdistukse...
Lue lisää